Leave the past behind and smile for what is here now

Näköjään tää meidän blogi on nykyään tälläinen koottujen kuulumisten kertauspaikka. :) Oon kyllä taas kirjoittanut luonnoksiin tarinoita, mutta niistä puuttuu kuvat (oon riidoissa mun kameran kanssa) ja kuvattomien kirjoitusten julkaiseminen ei tunnu kivalta, joten katsotaan saanko niitä tarinoita koskaan esille.

img_130Täsä tämmönen kaunis perusasento -kuva missä Dee on ihan edessä ja vinossa.

Rally-toko -treenit on sujuneet suhteellisen hyvin Danan kanssa. Viime kerralla meidän koutsi totesi, että Dee osaa jo oikeastaan kaikki alokasluokan liikkeet. Toki tarvitaan vielä tosi paljon treeniä esim. seuraamisessa kun sitä ollaan tehty ihan vain pikkupätkissä, ja eteentulossa autan vielä ihan hirveästi kädellä/käsillä. Ja häiriötreeniä tarvitaan myös ihan hirveästi lisää, mutta onneksi kevät on tulossa (uskon siihen vahvasti vaikka eilen satoi koko päivän lunta :-D), ja sitten voidaan mennä treenaamaan parkkipaikoille.

Viime treeneissä Dana joutui myös haasteen eteen, kun treenattiin sellaisen bortsun kanssa jolle Dee aina räyhää agilitytreeneissä. Nyt yllättäen Dee ei räyhännyt sille yhtään ja tehtiin mm. ohituksia ihan mallikkaasti! Jee! Agility kyllä kuumentaa Danan tunteet ja siitä tulee todella ärsyttävä pieni räyhänhenki (kutsun sitä silloin Rähinä Sheltimoksi). Ollaan tehty agilitytreenit kahdessa osassa, ja yleensä aina ensimmäinen kerta menee enemmän tai vähemmän huonosti, kun Dee käy niin kuumana. Joko se karkaa kentän reunalle räksyttämään tai sitten se on vain täysin hallitsematon pieni kaahari kentällä. :D Olen nyt ottanut tavaksi laittaa sen autoon hetkeksi odottamaan ennen toista vuoroa, ja tällä toisella vuorolla kaikki onkin sujunut tosi hyvin. Danan korvat alkaa yhtäkkiä toimia eikä se enää kaahota niin hallitsemattomasti ympäriinsä. Pitäisi vaan mennä hallille treenaamaan omallakin ajalla, koska tämä meidän edistyminen on muuten aika hidasta. Vaikka eipä meillä mikään kiire ole… Oon vaan katellut liikaa agilityvideoita lähipäivinä ja kisakärpänen on päässyt puraisemaan. :D

img_131Tässä perusasento on jo paljon parempi ku Dee on suorassa eikä edistä mut haluisin et se ois vielä vähän tiiviimmin mun sivulla.

Viime torstaitouhuissa kokeiltiin Nose Workia. Oon vähän kateellinen muille meidän ryhmäläisille kun musta niiden koirat hoksasi paljon nopeammin että tässä hommassa pitää käyttää nenää. Tehtiin laatikkoetsintää ja Dana oli sitä mieltä että tanssitaan laatikoiden päällä. Se kiipesi varmaan jokaisen laatikon päälle ja esitti kaikki mahdolliset temput kumartamisesta nenäkosketukseen. Kyllä se välillä ehkä vähän nuuskutteli mutta en tiedä miten paljon onnistuin palkkaamaan sitä haistelusta. :D Noh, tämä oli vasta ensimmäinen kerta ja tehdään tätä varmaan ainakin pari kertaa vielä lisää, niin ehkä se pikku sheltimon nokkakin alkaa toimia jossain vaiheessa!

Viime viikko meni muuten täysin ohitse. Muhun iski joku superflunssa joka kesti koko viikon! Peruin kaikki treenit ja ratsastukset ja viikon parasta viihdettä oli NetFlix ja Major Crimes. Siinä muuten sellainen sarja jota en olisi varmaan ensimmäisen jakson perusteella alkanut seuraamaan, mutta mulla on sarjoja varten sääntö että vähintään kaksi jaksoa pitää katsoa (mieluummin kolme), ja heti toisen jakson jälkeen olenkin ollut ihan koukussa. :D Oon sitä mieltä että lähestulkoon aina sarjojen ensimmäiset jaksot on ihan huonoja kun niihin pitää ahtaa niin paljon tavaraa. Oon myös katsonut neljä tai viisi leffaa (joista yksi on vielä kesken) mutta ne on kaikki ollut ihan huonoja. :D Haluaisin katsoa jotain jännää mutten uskalla katsoa kauhuleffoja (ne on jo liian jänniä!) ja kaikki trillerit mitä oon katsonut on ollut ihan lällyjä tai sitten ne on mennyt kummalliseksi scifi-touhuksia mitä inhoan yli kaiken. Elämä on joskus tosi vaikeeta, varsinkin silloin kun elämän suuria kysymyksiä on mitä katsoa tv:stä. :D

Ainiin! Tärkein maaliskuun tapahtuma meinasi unohtua, mutta lisätään se nyt tänne loppuun. :) Nimittäin 3.3.2016 meidän ihana pieni pörröinen pystykorvainen sheltimomme täytti yhden kokonaisen vuoden verran! 

img_129Synttäripäivä sujui rennoissa merkeissä. :)

Kategoria(t): Agility, Danan tarina, Nose Work, Rally-Toko, Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

6 vastausta kohteessa Leave the past behind and smile for what is here now

  1. Liina sanoo:

    Kiva lukea teiän kuulumisia :) Mulla käy aina niin, että kun blogin päivitystahti venyy pitkäksi, yritän saada kaiken mahdollisen ja mahdottoman asian siihen yhteen postaukseen, kun lopulta kirjoitan jotain. Sulla ei selvästi oo samaa ongelmaa! Tää oli tosi selkeä ja kiinnostava postaus, jota oli ilo lukea

    • Henni sanoo:

      Kiitos Liina! Yllätyin vähän itsekin siitä, miten hyvin sain mahdutettua pitkän ajan kuulumiset yhteen postaukseen. Yleensä kun mullakin on tuo sama ongelma kuin sulla. :D

  2. Joanna sanoo:

    Kiva lukea teidän kuulumisia! Ihana tämä sun sheltti kertakaikkiaan <3 Mekin tahdottaisiin kokeilemaan Nose Workia, mutta nyt tuntuu että tokoilu vienyt täysin mennessään. Tosin ehtiihän sitä sitten myöhemminkin :) Kivalta kuitenkin kuulostaa ja koirille varmasti loistavaa aivojumppaa.

    • Henni sanoo:

      Hih, Dana kiittää<3 Nose Work oli yllättävän kivaa! Eli jos joskus tulee mahdollisuus treenata sitä, niin suosittelen! :)

  3. Sartsihh sanoo:

    Hei!, tykästyin blogiisi todella paljon! kivoja kuvia ja mukavan mittaisia tekstejä! Olisiko mahdollista että kävisit äänestämässä minun sekartuista piskiäni vuoden 2016
    showhauksi täällä : http://koti.kapsi.fi/~villep/kuonokirja/jarppi/

    oon todella kiitollinen ja kaikki äänet on todellakin tarpeen!
    rullaat siis vähän alaspäin ja painat vihreää ympyrää :3

    – Sara sekä Jarppi
    http://www.jellonat.blogspot.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *