Tähän hetkeen täytyy tarttua, on tulevaisuus liian kaukana

img_036 img_037 img_038 img_039 img_040

Reipas remmilenkkeilijä. Dana on päässyt tutustumaan kaulapantaan, talutusremmiin ja kadulla lenkkeilyyn. Tähän asti Dee on lähinnä ulkoillut takapihallamme ja metsässä vapaana, koska meillä hieman kesti hankkia hänelle vermeet joilla lähteä ulkoilemaan. :D Ensimmäinen lenkki viikko sitten oli lähinnä tutustumista taluttimeen, Danaa hämmensi suuresti se kun talutin kiristyi ja matka eteenpäin pysähtyi. Päästiin ehkä viisi metriä kotipihalta ennen kuin namit loppuivat ja piti palata takaisin. :D Sittemmin ollaan kyllä edistytty ja päästy kiertämään jopa korttelin mittainen lenkki, ja remmissä kulkeminenkin sujuu jo yllättävän hyvin harjoitusmääriin nähden. Vähän kyllä jänskättää kaikki uudet asiat ulkoillessa, kuten pyöräilijät ja pihaa lakaisevat ihmiset. Ensi viikon missioniksi olenkin ottanut totuttaa Danan mahdollisimman moneen uuteen asiaan, koska nyt kun hän osaa (jotenkuten) kävellä remmissä, häntä on helppo kuljettaa erilaisissa paikoissa mukana.

Mulla alkoi työharjoittelu Eläinsuojelukeskus Tuulispäässä, minkä takia Dana on nyt pari viikkoa harjoittellut yksinoloa melko tehokkaasti. Poikaystäväni on häntä kuitenkin käynyt ruokatauoilla kurkkaamassa, ja kuulemma aina on Pikku-Dee vedellyt hirsiä hänen saapuessa kotiin. :) Ei siis toistaiseksi ole ollut suurempia ongelmia yksinolon kanssa, vaikka toisaalta ei kyllä vielä olla kyselty naapureiltakaan onko meiltä kuulunut kauheaa huutoa päivisin. :D

Ilmoitin Danan pentukurssille, minkä lisäksi mun tekisi mieli ilmoittaa Tidi tokokurssille. Ongelma on vaan se, että kurssit on samana päivänä ja tunnin aikaerotuksella, mikä ei muuten olisi ongelma, ellei Tidin tokokurssi sattuisi olemaan Turussa, noin tunnin ajomatkan päässä. :D Toinen ongelma on se, että kun hetken olin poissa koiraharrastusmaailmasta, olin jo ehtinyt unohtaa miten mukavan hintavaa se koiran kanssa harrastaminen voikaan olla, ja pankkitilin saldo ei ole kyllä mun koiraharrastussuunnitelmien kanssa yhtään samaa mieltä. :D Enkä osaa muissakaan harrastuksissa juuri hillitä itseäni, vaan ilmoittauduin kahdelle kesän ratsastuskurssille mukaan. Ainiin ja ilmoitin belgit näyttelyyn. Lottovoittoa (tai työpaikkaa) odotellessa… :D

Kategoria(t): Danan tarina, Kerro se kuvin, Tarina jatkuu. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

4 vastausta kohteessa Tähän hetkeen täytyy tarttua, on tulevaisuus liian kaukana

  1. Minttu sanoo:

    Ihana pikkuDee! ♥ noita kuvia ei voi katsoa hymyilemättä :)

    Mihin näyttelyyn belgit menee? :) Olisi mukava treffata taas jossain! :)

    • Henni sanoo:

      PikkuDee on oikeasti aika riiviö ;DD Saa hakea milloin vaan hoitoon! ;)

      Belgit on menossa Salon näyttelyyn kesäkuussa. :D Mut voitais suunnitella joku tapaaminen kesällä, minne vois koiran ottaa mukaan?! :)

  2. Ihana sheltinpalleroinen <3
    Koiraharrastus on kyllä kallista… Kummasti kaikki "ylimääräinen" raha meneekin aina koiriin, mutta eipä sitä malta olla treenaamattakaan tai kisaamatta ja näyttelytkin on kivoja ja ja ja… :DD

    • Henni sanoo:

      No niimpä! :D Sehän se ongelma onkin kun aina löytyy joku kiva kurssi tai näyttely johon on päästävä :D

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *